Revelations

Revelations

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Keväinen Lontoo ensikertalaisen silmin

Reissuraporttia pukkaa. Kevät alkaa hiipiä tännekin, mutta kuun alussa London Bridal Shown aikaan, ilmakin tuoksui vielä erilaiselle, lunta oli vielä pieninä kasoina muistona talvesta, ja villakangastakki auttoi tarkenemaan koleista päivistä. Vaikka pääkohde olivatkin häämessut, matkaan oli varattu muutama päivä perusturistimenoa varten. En ollut käynyt Lontoossa aiemmin, joten reissuun lähti silmiinpistävän innostunut ja tohkeileva suunnittelija. Noottia tuli jo lentokentällä.

Hei, me lennetään ihan kohta!

Lentäminen on minulle aika vaikeaa, koska korvat kärsivät paineesta, ja sekä nousu että lasku saavat kauhunhien pintaan. Tämä osasto ei nyt tuottanut aiempia lentojen lailla ikävyyksiä, kaikki kunnia lentokorvatulpille! Suosittelen lämpimästi.

Lontoolaisilla busseilla on pirtsakat ilmeet.

Miksei meilläkin rakenneta näin?

Mukanani matkustava ihana taitelijani on puolestaan kokenut Lontoon reissaaja, joten natiivien elkein napattiin lentokentältä minullekin paikallisliikenteen kortti ja hypättiin metroon. Jokainen on varmaan joskus, edes vanhoista koulun englanninkirjoista nähnyt Lontoon sokkeloisen, hieman pelottavan metrokartan, mutta nyt se tuli konkreettisesti tutuksi. Metrolla suhaa varsin helposti ja selkeästi paikasta toiseen, mutta busseilla näkee kaupunkia mukavammin. Kumpaakin tuli käytettyä ja saatoin virnistellä idioottimaisen innokkaana kaksikerrosbussin etupenkissä. Miten kaunis kaupunki!

Trafalgar Square ja öh, Onnen sinilintu?

Turistimielessä kun matkaan oli käyty, niin nähtävyyksiä tulikin sitten kahlattua. Big Ben, joka juuri soi sen luokse saapuessa, Westminster, kävelyretki Whitehallia pitkin Trafalgar Squarelle ja sieltä sokkeloisen Sohon läpi Piccadilly Circukselle. Forbidden Planet, Lontoon Chinatown, Buckinhamin palatsi ympäröivine valtavine puistoineen ja jokunen Notting Hillin antikvariaatti. Alan ymmärtää hyvin, miksi suurkaupungeissa suositellaan käyttämään kulkupelejä pienillekin matkoille. Nähtävää olisi niin paljon, että jalkansa saa kipeiksi muutenkin.

Valistakaa, mikä on näin huiman kaunis bonsaimainen puu, joka kukkii violettina?

Linley Sambourne House - kuin suoraan elokuvasta

Kauniiden asioiden yliannos


Löysimme ennakkoon ehkä maailman suloisimman kotimuseon. Punch -lehden pilapiirtäjä Linley Sambournen talo Kensingtonissa oli säilytetty aivan viimeistä piirtoa myöten 1800-luvun asussa, oli museoitu heti oman aikansa jälkeen pariskunnan lasten toimesta. Kadulla tuntui kuin olisi suoraan My Fair Ladyn kulisseissa, ja sisään astuttua tunnelma muuttui Dowtown Abbeyn fiiliksiin. Yläkerroksissa sanoinkin, että juuri tällaisesta huoneesta Peter Panin lapset lähtivät Mikämikämaahan. Aivan huikeaa! Paikalla ei saanut kuvata, mutta käy kahlaamassa kuvat linkin takaa, ja mikäli olet reissaamassa, suosittelen varaamaan ajan tuonne. Mahtava, ihanan lämmintunnelmainen ja todella vaikuttava paikka.

Useampi kerros tällaista kirjakauppaa. Kuin olisi Harry Pottereissa?

Amen!

 British museumin muinaisten sivilisaatioiden ja keskiajan aarteiden (murr, mitä ryöstöä!) jälkeen matka vei vielä maailman ihanimpaan kirjakauppaan ja 1707 asti, samassa paikassa toimineen, luksustavaratalo Fortnum & Masonsille. Minulle iski armoton Stendhalin syndrooma. Sain ihan tosissani pidätellä itkua kaiken esteettisen ja kauniiden asioiden edessä. Onneksi löytyi vahva hartia, johon nojata, muuten olisi varmaankin mennyt jalat alta kun huimasi niin paljon. (Olen vähän naureskellut tälle oireyhtymälle, mutta nytpä tiedän. Se on kuulkaa aika järisyttävää). Välillä itsekin puistelee päätänsä sille, miksi pitää olla näin tunteikas.

Fortnum & Masons. Unohtakaa Harrod´s.


Oi, jospa saisi puoliksikaan tällaisen karkkibuffetin

Harrodsilla tuli muodon vuoksi myös käytyä, mutta se ei vaikuttanut lainkaan niin voimakkaasti. Voisin sanoa jopa, että tämä jälkimmäinen tuntui aidosti hienon, vuosisataisen tyylikkyyden jälkeen hienostelevalta nousukkaalta. Niinpä siis takaisin Fortnum & Masonsille, nauttimaan perinteistä iltapäiväteetä ja käsintehtyä jäätelöä. Gin & Tonic sorbetissa olisi saanut olla enemmän giniä, muuten liputan tätä paikkaa täysin palkein.

Afternoon tea at Fortnum & Masons. Liian kaunis tarjoilu, en kestä!

 Tee ja Englanti nyt ovat aika klassinen yhdistelmä, ja kaltaiselleni teenlipittelijälle aukesi taivaspaikka. Teetä löytyi vähän joka lähtöön. Mustaa, valkoista, vihreää ja punaista klassisin ja erikoisin yhdistelmin. Kärsä pitkänä tuli pyörittyä teeosaston lumoavissa tuoksuissa ja voi pojat, miten oli valinnan vaikeutta! Tuliaisten lisäksi matkalaukku pullisteli lähtövaiheessa teepurkeista. (Itse asiassa, tätä kirjoittaessakin kupissa tuoksuu huumaavasti matkalta löydettyä taikajuomaa.)

Nyt on ollut niin paljon satuviitteitä, että täytyy sanoa: NARNIA!

Täällä pohjolan perukoilla tahtoo aina unohtaa, että tosissaan ollaan aika korkealla karttapallolla. Lontoo oli uskomattoman keväinen, ihanan lämmin ja miellyttävä. Joka paikassa hedelmäpuut kukkivat, kaikkialla valkoisia, vaaleanpunaisia, tummanpunaisia ja hennon violetteja kukkia. Aah, niin kaunista! Villakangastakki oli ollut tarpeen Suomessa, mutta siellä sen sai jättää hotelliin, kävellä paitahihasillaan ja nauttia auringonpaisteesta, kukkaistutuksista ja lämmöstä.

Auringossa kylpevä suunnitelija Buckinhamin palatsin edustalla
Muuten, jos satut matkustamaan maalis-huhtikuun vaihteessa Londoniumiin, shoppaavaa odottaa mid-season aleissa pullisteleva kauppa jos toinenkin. Esimerkiksi miesten puvun housuineen saattaa löytää 40 punnalla. Naiset eivät taida selvitä ihan niin pienellä. Henkilökunta saattoi hairahtua myös katsomassa valikoimaa. Ihan vain pikkuisen.

Vaikka ensireissu tulikin nyt tehtyä, nälkä nähdä enemmän tätä kaunista ja mielenkiintoista kaupunkia kasvoi. Tännehän täytyy päästä uudestaan! Ja totuuden nimessä, voi hitsi, miten romanttinen paikka se oikeassa seurassa myös olikaan. Mikäli mietit häämatkakohdetta ja brittikulttuuri kiehtoo, tässä voisi olla onkeen otettavaa.


7 kommenttia:

  1. Ihana postaus! Oon käynyt Lontoossa kolmesti mutta tässä tuli ihan uusia vinkkejä. Sulla on ollut hyvä opas ja ihana reissu :) nyt tuli Lontookuume mullekkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ronja! Opas on mitä parhain, ja Lontooseen on pakko päästä vielä tekemään tutkimusretkiä, kunhan taas lakkaisi köyhtymästä. ;) Ehkä ensi keväänä uudestaan?

      Poista
  2. Tästä postauksesta tuli hyvälle mielellä ! Ihana reissukertomus ja kivaa, että nautit täysin siemauksin kauniista Lontoosta :)

    VastaaPoista
  3. Ihanat kuvat! Lontoo on kiva kaupunki :)

    http://www.stadinstyle.helsinkids.fi/

    VastaaPoista
  4. Kiitos Iina ja Stadin style! Mukava kuulla, että hyvä fiilis on näkynyt niin kuvissa kuin tekstissäkin! :)

    VastaaPoista
  5. Tuo violettina kukkiva voisi olla wisteria, eli suomeksi (ilmeisesti) visteri, mutta enpäs osaa varmaksi sanoa. :o Kiva että oli kiva reissu. ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, mahtavaa! Täytyykin nuuskia siitä tarkempaa tietoa. Ihastuin kovasti sen bonsaimaisuuteen ja hienoon pastelliseen väriin. Kiitos avusta!

      Poista

Kerro, millaisia ajatuksia, ideoita tai mielipiteitä mieleesi nousi?