Lähtökuopissa kuopsutellen

Mihin se pari viikko oikein lurahti, kun taas olen täällä näpyttelemässä? Auroran kanssa kirjoittelemme tänne blogin puolelle melkeinpä poikkeuksetta vuoroviikoin. Ajan nopean kulun huomaa juuri tällaisista yksityiskohdista, tuntuu kuin ehkä toissapäivänä olisin päivittänyt pienen oodini pipertämiselle. Täyttä kahta viikkoa siitä ei kyllä ole kulunut, vaikuttaneeko se? Poikkeukselliseen perjantaipäivitykseen on syynsä: Lähden jokusen tunnin päästä lentokentälle ja sieltä muutamaksi päiväksi Kroatian aurinkoon, kahviloihin ja hedelmätoreille inspiraatiota ja uutta virtaa keräämään. Loma!

Viime viikolla oli Auroran vuoro hieman lomailla, kun itse ahkeroin ateljeen ja putiikkimme puolella kahden edestä. Pikkuruinen työyhteisömme on tiivis ja tuntuukin hassulta olla yksin töissä, yleensä kun vieressä puuhastelee omiaan vähintään se yksi ihminen. Viikossa ehdinkin soitella koko ateljeemme levykokoelman läpi, puhella paljon itselleni ja tehdä varsin kunnioitettavan määrän töitä valmiiksi. Hurraa! Tällä viikolla olen ollutkin kuin papupata ja Aurora ei ole saanut hetken rauhaa mun "Ainiin muistinko jo kertoo..." -purkauksiltani. Varsinainen majakka ja perävaunu.

Tämän päivän Hämeen Sanomissa oli lehtijuttu Revelationsista ja pitihän tännekin räpsäistä työpokkarilla muutama kuva aamukahvin ohessa. (Juu, tunnustan. Juon aamukahvin ja syön aamupalan yleensä töissä. Joskus tulevaisuudessa vien sinne vielä aamutohvelit ja tupakkatakin. Hyvin kodinomaista.) Jutussa Aurora kertoo hieman Revelationsin synnystä, tyylistämme ja hääalalla toimimisesta yleensä. Itse olin haastattelun ajan asiakkaani kanssa pukusovituksessa, mutta mitä sivukorvalla kuulin, tuntui juttu luistavan puolin ja toisin. Muutaman sanasen ehdin valokuvaajan kanssa vaihtaakin sovitusta odotellessa. Lämmittää aina mieltä kun tuntuu siltä, että lehden toimitusta aidosti kiinnostaa se aihe, mistä juttua tehdään. Klikatkaa kuvia ja saatatte saada selvän ainakin osasta tekstistä...

Aurora mallaa hiuskoristetta

Onpas se keskittynyt

 Asiakas josta edellisessä kappaleessa mainitsin on aivan ihana! Annalla oli alusta saakka ajatuksena meillä suunniteltu mittatilauspuku, ja olen tosi onnellinen että tämä pukuprojekti siirtyi huomaani jo ensitapaamisesta lähtien. Tunnumme Annan kanssa olevan samalla aaltopituudella monien asioiden suhteen ja puvun suunnittelu ja valmistaminen on ollut erittäin antoisaa. Luunväristä silkkiä, runsaasti laskeutuvaa huntutylliä, Solstissin hämähäkinseittimäistä pitsiä... Pari pientä kuvaa vilautan yksityiskohdista ja materiaaleista, mutta ei vielä enempää! Tämä puku tulee olemaan salaisuus jopa sulhaselle, koko hääeleganssi paljastuu vasta alttarille astellessa. Aika ihanaa vanhan ajan romantiikkaa on mielestäni tällaisessa pienessä salaperäisyydessä. Viime sovituksessa saimme kaikki suuret suuntaviivat kohdilleen, vielä hieman ihania yksityiskohtia ja sitä ah-niin-ihanaa pipertämistä. Tämän kesän lempipukuni on tämä tässä. Morsiuspari on valinnut päivän ikuistamiseen dokumentaarisen hääkuvauksen, mistä olin tietysti aivan pähkinöinä. Kuvia odotellessa...

Paljon tekstuuria ja kermaisia sävyjä

Tänään väsäilin tällaisenkin. Aurora bongaili tovi sitten hää- ja juhlapukuompelimo Pukunin blogista hienon idean: sovituskimppu. Liikkeessä olevan sovituskimpun kanssa on helppo fiilistellä sitä, miltä puku tulee näyttämään kimppuineen kaikkineen. Samoin kimpun pitämistä on helppo neuvoa konkreettisen esimerkin kautta. Hääpäivänä yleensä kaikki morsiamet ovat jännittyneitä ja on tavallista, että kimppua kannattelevat kädet nousevat korkealle rinnan päälle kuin varkain. Tämä harmittaa myöhemmin hääkuvia katsoessa, olemus saattaa näyttää jäykältä ja jopa morsiustyttömäiseltä. Näinkin pieni yksityiskohta tekee paljon, ja muistamme aina mainita asiasta kun tulee puheeksi puvun kanssa tulevat kukat. Tästä kimpusta tuli tummanpunainen, ehkäpä voisin tehdä vielä yhden vaaleasävyisenkin. Kiitos Pukunin Saaralle hienosta ideasta ja myötämielisyydestä sen lainaamiseen :)

Askartel

Ruusunpunaisiin lomatunnelmiin siis lopetellen. Hyvää viikonloppua ja loppukesän/alkusyksyn aurinkoa teille kaikille internetin olmeille. Palaan itsekin ompelukoneen ja näppäimistön ääreen ensi viikon aikana, ellen jää piiloon hedelmätorien laitamille. Time will tell.