Samettiviitta HS kuukausiliitteessä

Love Me Do:n catwalkilla nähtiin unelmainen valkoinen samettiviitta ja niinpä messujen jälkeen soi puhelin, kysyttiin viittaa kuvauksiin. Tietenkin suostuin, vaikka en oikein tiennyt, mihin yhteyteen vaate oikein päätyisi.

Yllätys oli ihanan liikuttava, kun uusin Helsingin Sanomien kuukausiliite vihdoin ilmestyi. Ihanaa senkin vuoksi, että yksi vanha vakiasiakkaani oli sen kärppänä bongannut ja lähetti minulle heti kuvan ilmoituksella; joko olet nähnyt lehden. Ei, en ollut nähnyt, joten ilahtuminen oli moninkertaista. Sitä tietää tekevänsä jotain oikein, kun asiakkaat vielä vuosienkin takaa lähettelevät kivoja viestejä matkan varrelta. Siksi jaankin tässä saman kuvan, joka puhelimeeni piippasi.

Itse artikkeli, johon kuvat oli otettu, käsitteli Suomen ikäisiä kansalaisia. Kolmella numerolla ikänsä kertovia suomalaisia. Unelmanpehmeä samettiviittani oli nostettu lämmittämään satavuotiaan ihanan rouvan harteita, joka kertoi, miten ompelu ja ateljeetyöt olivat kulkeneet myös läpi hänen elämäänsä tärkeänä asiana. Koen suurta iloa ja kiitollisuutta siitä, että minun kätteni jäljet hän oli hyväksynyt päälleen. Ihana Suomi100-tempaus!

Sama viitta on käynyt jo jokusen morsiamenkin hääpäivää sulostuttamassa ja varmistamassa, ettei talven viima pääse puremaan kevyen hääpuvun läpi, sillä se on vuokrakappale. Jos haluat sen pehmoisen tunnun myös omaan päivääsi, laittele viestiä!

Ehdokkaana Vuoden Hääblogin äänestyksessä ja vuoden 2016 yhteenveto

Ihanaa loppuvuotta! Sitä on paljon, melkein koko vuosi jäljellä, ja nyt otetaan ensiaskeleet siihen, millaiseksi sen teemme tällä kertaa. Minulla uusi vuosi alkoi iloisella yllätyksellä, kun huomasin Love Me Do:n Vuoden hääblogi -äänestyksessä ammattilaiskategoriassa tämän oman blogini. Homma oli mennyt minulta täysin ohi, joten olen hurjan ilahtunut niille lukijoilleni, sinulle, joka ehdotit minua mukaan. Suurkiitos! Mukana on monta hienoa hyvänmielen blogia, joihin kannattaa tutustua. Äänestää saa tämän linkin kautta 15.1. asti.

Vuosi alkaa puhtaalta pöydältä

Olen vipeltänyt menemään pääjalkaisena pitkin maita ja mantuja, eikä montaa vapaapäivää ole ennen Joulua tai välipäivinä ehtinyt pitämään. Liiketilojen vaihto remontteineen, muuttokuormineen ja vanhojen tilojen kuntoonkatsomisineen on sen verran rankka rumba, että nyt haluan uskoa, että nyt ollaan tultu pysyvästi "kotiin", eikä ole tarvetta muuttaa enää mihinkään vuosikausiin. 

Tässä kohtaa on syytä ottaa lakki päästä ja osoittaa enemmän kuin suuret kiitokset koko työtiimille, appivanhempieni, rakkaan puolisoni ja erityisesti Maahantuojien outletin Hannan ja Trilogia Collectionin Marikan suuntaan. Siinä kohtaa, kun oma pää tahtoo levitä stressin alla, tällaisia tukijoukkoja ei voi kuin kiittää mitä nöyrimmin ja itkua tihrustaen. Miten olen ansainnut tällaiset ihmiset elämääni? Olette ihan uskomattomia!

Vuoden ensimmäinen viikko kuluu tehokkaasti vielä paikkoja laitellessa, mutta avajaiset lähestyvät vauhdilla. Vaikka tilaa on nyt runsaasti enemmän kuin aiemmin, kaikki eivät mahdu kerralla sisään, joten pidämme kokonaisen avajaisviikon. Love Me Do - messujen jälkeen luvassa on vielä erillinen morsianilta omine yllätyksineen. Avajaisista, tulevasta aikataulusta ja luonnollisesti tulevista avajaistarjouksista jutellaan myöhemmin, nyt palataan takaisin hetkeksi kuluneeseen vuoteen.

Aurora Collection -valmispukumallisto

Useamman vuoden mutusteltu valmispukumallisto näki päivänvalon ja sen kehitys on syönyt ison osan vuodesta. Mallistohan syntyi suoranaiseen tarpeeseen. Olin itse kaivannut sitä jo pitkään ihan työnteon kannalta, ja toiselta puolelta moni asiakas harmitteli, kun tietynlaisia pukuja ei tahtonut löytyä sitten mistään. Klassinen annamunkaikkitehdäitse -tilanne. Vaalimani kotimaisuus toteutuu myös kun valmistus pidetään omassa ompelimossamme. Klassisen linjakkaat puvut muuttuvat väriä vaihtamalla hääpuvuista ylellisiksi juhla- ja iltapuvuiksi.

Ihanan ilmava Camelia. Kuva ByMikaelas

Aurora - mallisto on otettu aivan ihanasti vastaan. Paras palaute on tullut asiakkailta, jotka ovat olleet innoissaan, fiilistelleet hyvää istuvuutta ja juuri oikeanlaista tyyliä. Useampi häälehti on ottanut Aurorat omikseen ja häkellyttävintä oli nähdä viimeisimmän Häät -lehden kansi. Minun pukuni kannessa? Minun pukuni! Urani ensimmäinen kansikuva, enkä voi olla enemmän iloinen, ylpeä ja innoissani.

Häät 2/2016 kannessa Carla

Täytyy myöntää, että suosiolla on pienet varjopuolensakin. Aurora -pukuja on tilattu ja kysytty nyt niin paljon, että meillä on ateljeella tällä hetkellä pieniä vaikeuksia saada kaikkia malleja ja kokoja rekkiin sovitettavaksi nopeasti. Tässä kohtaa pyydänkin siis innokkailta morsiamilta hieman kärsivällisyyttä. Puvut valmistetaan omassa ompelimossamme, eikä niitä teetetä muualla maailmassa ja vuorokaudessa on vain rajallinen määrä tunteja, raja tulee vastaan väkisinkin. Uskon kyllä, että kun saadaan muuton viimeisetkin liikkuvat palat kohdalleen, pääsemme valmistamaan uusia pukuja nopeammalla aikataululla, eikä tarvitse kuukausikaupalla odotella.

Coralie. Kuva ByMikaelas, kukat Floramore

Kisailua catwalkeilla

Pukuni ovat keinahdelleet toinen toistaan ihanampien naisten yllä useammilla punaisilla matoilla vuoden mittaan. Perinteiseksi jo muodostunut kansanedustaja Timo Heinosen järjestämä Lasia ja Muotia -tapahtuma Riihimäellä, jossa minun ja Jukka Rintalan luomuksia on päässyt ihailemaan salonkinäytöksessä. Täällä Aurora Collection näki ensimmäistä kertaa julkisuuden päivänvalon.

Kuva Hans Lehtinen Photography

Kuva Hans Lehtinen Photography

Elokuussa Taiteiden yönä järjestimme kampaamo Pesulan kanssa pukujeni näytöksen Mechelininkadun puisto-osuudella ja suunnittelija oli jälleen pakahtua onnesta kaikesta siitä ihanasta palautteesta, jota sai sekä malleilta, että näytöstä seuraamaan saapuneilta katsojilta. Jälleen yksi hitusen hullu unelma toteutettuna!

Jani Nordqvist Photography

Aivan joulun alla Helsingin Glorialla nähtiin Fashion Model Agencyn oppilasnäytös, jossa mukana oli useampia pukujani. Kivan videoklipin näytöksestä voit katsoa tästä. Lokakuussa puolestaan Love Me Do - messuilla malliston pukuja oli hääpukunäytöksessä, ja suomalaisten suunnittelijoiden näytöksessä, joka oli samalla osa Vuoden Hääpukusuunnittelija - kisaa.

Vuoden Hääpukusuunnittelija 2016

Lähdin hääpukusuunnittelijan kisaan löysin rantein. Olin mielestäni antanut suuren osan sydämestäni Aurora -mallistolle, enkä mielestäni ollut tarpeeksi hyvän ehtinyt valmistautua kisaan. En siis mitenkään, millään tavoin ollut valmistautunut sijoittumaan kisassa. Nauratan itseäni välillä katsomalla videoitua hölmistynyttä reagointiani kisan ratkettua.

Vaikka en osannut suhtautua kisaan sijoittumismielessä, suhtaudun tähän "missivuoteeni" täydellä vakavuudella. Otan tämän mielettömän suurena kunniana, tunnustuksena pitkästä ja periksiantamattomasta työstä. Ensi lokakuuhun asti minulla on aikaa tehdä töitä tittelini eteen, näyttää, miksi minut valittiin. Suunnitelmissa ja neuvotteluissa on jo monta erityistä juttua, mutta niitä en uskalla vielä tässä kohtaa julkista. Sen voin sanoa, että nyt on jo tehty paljon töitä, jotta saadaan tämä uraauurtava kisa ja titteli juurrutettua alan merkkipaaluksi. Yksi iso, vaikka monelle ohimenevältä tuntuva juttu oli jo Jaakko Selinin maininta siitä itsenäisyyspäivänä linnan juhlien spiikissään, jolloin Vuoden hääpukusuunnittelijan titteli tuli koko kansan tietoisuuteen. Hyvä Jaakko!

Katse tulevaan

Uuden putiikin ja avajaisten lisäksi on tulossa monta uutta kuviota. Aurora Collection tulee laajentumaan kokopuolella erityisesti rintavien naisten iloksi. Otan mielihyvin koekaniineja mallisovituksiin vastaan, joten jos olet yli 44 kokoinen ja rintava, minulle saa ilmoittautua! Haluan testata kaavaa mahdollisimman monella ihmisellä ennen kuin kaavat kirjoitetaan kiveen.

Järein muutos kuitenkin liittyy suoraan itse Revelationsiin. Olen käynyt myös aikamoista etsikkovuotta itseni kanssa suunnittelijana. Oman elämän syvien pyörteiden jälkeen olen käynyt pitkää vuoropuhelua itseni kanssa siitä, millainen suunnittelija olen ja millaisia pukuja teen. Usko tai älä, mutta minulla oli vaihe, jolloin mietin onko minulla mitään annettavaa. 

Pitkällisen itsetutkiskelun jälkeen luulen löytäneeni itseni, omani tyylini ja tapani uudestaan. Toki Aurora -malliston suosio ja Vuoden Hääpukusuunnittelijaksi valinta pönkitti päätöstä. Revelations on perustettu aikoinaan hääpukuliikkeeksi, jossa työskenteli kaksi hyvin erilaista suunnittelijaa, enkä koe enää tällä hetkellä pystyväni seisomaan tämän nimen takana kunnolla. Edessä on siis muutos, joka tulee tapahtumaan vähitellen, rauhassa ja pienin askelin. En halua hosua, tehdään tämä siis kunnolla.

Astun vuoteen 2017, joka on monella tapaa minulle muutosten vuosi. Toivottavasti se on sitä myös sinulle. Ilon, onnistumisen, saavuttamisen ja itsensä löytämisen vuosi. Seikkailu, jonka vain itse voi löytää. Tuletko mukaan tälle matkalle?

Hääpukujen outlet Fitting Roomilla ja Linnan juhlien puvut

Ale hääpukujen outlet vanhoissa liiketiloissamme Mechelininkadulla jatkaa vielä jouluviikolla 22.12. asti klo 12-19. Jos olet vailla hääpukua, kannattaa käydä sovittamassa ja hankkimassa itselleen oma aarre ennen Joulua. Viikonloppuna outletiin saapui vielä hurjasti uusia pukuja ja huomenna, maanantaina, valikoimaan saapuvat ihan mielettömän kauniita helmilaukkuja. Jos ehdit käydä viime viikolla, suosittelen lämpimästi uudelleen vierailua jouluviikolla!

Kenkiä löytyy! Tässä vasta osa outletin aarteista

Mikä outlet? Jos kuulet asiasta ensi kertaa, niin lainaamme eri hääpukuliikkeiden ALE hääpukujen outletille vanhaa showroomia sillä aikaa, kun Fitting Roomin uusia raameja laitetaan kuntoon Museokadulla. Liikkeessä on toistasataa hääpukuja, värjättäviä hääkenkiä, boleroita, pitsipaitoja ja asusteita. Hinnat ovat alta 500€ tai vähintään puolet puvun alkuperäisestä hinnasta. Viime viikolla, kun olin itse paikan päällä morsianten apuna, moni löysi kesän hääpukunsa 99-350€ hintahaitarilla, osa samalla kertaa pukuun sopivat kengät ja hunnunkin. Monta kärpästä samalla iskulla!

Kovasti kysyttyjä lyhyitä pukujakin on iso rekki

Paluu Linnan juhliin

Mikä siinä onkin, että ajoissa kirjoittaminen itsenäisyyspäivän juhlista on kertakaikkisen mahdotonta? Tällä kertaa muutto on uuvuttanut, josko ensi vuonna saisi jo samalla viikolla. Onnistuin bongaamaan kaikki neljä pukuani itsenäisyyspäivän lähetyksestä. Sitä tuijottelee silmä kovana onhan kaikki hyvin, laskeutuuko helmat oikein, asettuihan puku kauniisti kantajansa ylle.  Tulipa hyvä mieli, kun Jaakko Selin muisti vielä mainita Vuoden Hääpukusuunnittelijan tittelistä noteeratessaan Sari Sarkomaan kukallisen puvun.

 Sarin (ja Sari Jalosen) valmistautumista Linnan juhliin, sekä kurkistusta puvun suunnitteluun voi lukea tarkemmin Eevan lämminhenkisessä nettijulkaisussa täältä. Suunnittelijaa hitusen huvitti muutama lause tekstissä. "En tuntenut Saria aiemmin, mutta yhteistyö hänen kanssaan meni mainiosti!" Niin, en yleensäkään tunne asiakkaitani etukäteen, joten suupieli aavistuksen nykäisi tällä kohtaa.

Iltalehti nosti ihanasti Sari Sarkomaan pukua ja tyyliä erillisellä artikkelilla. Sen voi lukea tästä. Upeasti kukkaloistossa hehkunut kansanedustaja pääsi myös tyylikkäimmän 50 puvun listalle. Kuva-artikkeliin pääset tästä. Mukana on myös monen tutun tekijän pukuja, hyvä me! Harmi kyllä, miten vain tiettyjä suunnittelijoita nostetaan mediassa esiin, kun paljon enemmän huomiota olisivat ansainneet esimerkiksi Pukunin Saara Toivanen, Glamourin juhlapukeutumisen pioneeri Sinikka Nikander, Valkoisen Kreivittären Johanna Pohjanmies ja Atelje Tuhkimotarinan Heidi Tuisku. Kaikki ovat pitkän linjan muodin ammattilaisia, näyttäneet kykynsä ja luovuutensa jo moneen kertaan.

Ylen selostus/haastattelutiimi valmiina toimiin!

YLEn toimittaja Piia Pasasesta nähtiin pitkälle pukua vain vyötärölle asti haastatteluiden kuvakulmasta johtuen, mutta perinteen mukaisesti juontajat jättävät mikkinsä ja siirtyvät muiden kanssa tanssilattialle pyörähtelemään ja koko puku pääsi oikeuksiinsa. Piian Camille - pukua en alunperin ajatellut ottaa vaaleanpunaisena mallistoon, mutta nyt kun sitä sai ihailla hänen yllään, saatan tulla toiseen tulokseen. Hyvältä näyttää!

Vuoden kaunein hääpuku 2017

On tullut taas aika äänestää vuoden 2017 kauneinta hääpukua Häät-lehden äänestyksessä! Tuntuu, että äänestyksiä on harva se viikko, mutta tämän nostan ihan jo senkin takia, että yksi oma pukuni on tällä kertaa mukana. Tuntuu aika hienolta, jälleen kerran! Tämä vuosi on ollut aikamoinen, muuttanut paljon niin korvien sisäistä maailmaa kuin sitä konkreettistä elämää, jota tässä mennään eteenpäin. Nämä äänestykset, kisat ja sellaiset saattavat sinusta tuntua hartioita kohahduttavilta, mutta minulle ne ovat olleet isoja juttuja, askelia eteenpäin, tunnustusta vuosia tehdystä työstä. Kyllä, se  auttaa jaksamaan, nostaa mielialaa ja uskoa tulevaisuuteen!

Käy katsomassa linkistä kaikki kaksitoista pukua, ja anna äänesi sinua eniten mielyttävimmälle! Suosikkia voi äänestää 18.12. mennessä. Oma, suuren tunteen palossa syntynyt Laura-silkkipukuni on numerolla 7. (Olen muuten aina mieltänyt tuon numeron onnennumerokseni. En ala puhumaan enteistä, mutta pienistäkin jutuista - kuten tästä -tuli hyvä mieli!)

Kaunein hääpuku 2017 kisassa numero 7

Häämuoti 2017 digijulkaisu

Löimme taas kultaseppä Sanni Lehtisen kanssa hynttyyt yhteen. Yhteisjuttujamme voi nähdä uusimmassa Häät-lehdessä, mutta myös Häämuoti 2017 -digijulkaisussa. Sen voi päästä lukemaan kokonaisuudessaan täältä. Olen aina tykännyt kovasti Sannin herkistä filigraanikoruista, mutta mitä pidemmälle olen oppinut niistä, työtavoista ja ideologiasta korujen takaa, sitä enemmän niistä innostun.

Aurora -mallistossa pyrin saamaan puhtaita, kauniita linjoja ja Sannin koukeroiset pienet filigraanisydämet ja -lehdet tuntuvat tuovat kokonaisuuteen juuri sitä jotain, sitä henkeä, jota olen koko ajan yrittänytkin tavoittaa. Käy kurkkaamassa myös kahden sivun/gallerian puvut ja korut. Näyttää aikamoisen ihanalta! Toistan taas itseäni, mutta onnellisuus ja tyytyväisyys on vain nyt tämän hetken hengessä.

Uusi Häät -lehti ja malliston uusia kujeita

Maanantain ilmestyi uusin Häät-lehti, mutta tämänkertainen julkaisu sai suunnittelijan nikottelemaan teensä kanssa. Herramunjee, voiko se olla? Apua, kyllä se on! Minun Aurora -mallistoni Carla -puku kansikuvassa!

Tiedäthän, mitä tunneihminen tekee tässä tilanteessa? Ensin haukotaan henkeä, sitten tulee itku ja hysteerinen naurunpuuska lähes peräperään, eikä itsekään oikein tiedä, miten päin olisi. Oli siis viisainta istua, vetää henkeä ja sitten katsoa uudemman kerran näkikö oikein. Ensimmäinen kansikuvani!

Se, että suomalainen suunnittelija saa työnsä lehden kanteen, ei ole mikään pikkujuttu. Se on asia, jota en uskonut edes olevan mahdollista saavuttaa. Tämä liippaa nyt yhteen Vuoden Hääpukusuunnittelija -tunnustuksen kanssa, mutta häämuoti tuppaa meillä olemaan hirmuisen marginaalissa. Siinä, missä ns. tavallisen arkimuodin suunnittelijan on helpompi, vaikkakin isommassa kilpailutilanteessa nousta esiin, meidän upeat tekijämme jäävät valtaosalta ihmisistä täysin sivuun, piiloon. Hääskene on niin sivussa muusta muotimaailmasta, että senkin takia tuntuu hyvältä, että nostetaan nyt tätä puolta ylös ja framille. Ei, en ole polleana paukuttelemassa henkseleitä, että nyt muidenkin häälehtien pitäisi nostaa juuri minua, vaan suomalaisia tekijöitä yleensäkin.

Kuvauskierteessä

Vaikka kansikuva tuli yllätyksenä, tiesin odottaa Carlan esiintymistä lehdessä, sillä puku oli lainattu jo hyvän aikaa sitten kuvauksiin. Kyllä voi sydän pamppailla onnellisena, kun katselin, miten upeasti pukua oli tunnelmoinnissa käytetty. Pari viikkoa tämän jälkeen eräs toinen malliston puku lainattiin toiseen lehteen ja tämän jälkeen mallistoa onkin viety eri kuvauksista toiseen. Ihana nähdä, miten eri kuvaajat mallistoa käyttävät ja miten erilaista kädenjälkeä tulee.

Olen suoraan sanottuna ollut hitusen yllättynyt Carlan suosiosta. En olisi ajatellut sen olevan oikeasti "se" puku mallistosta, joka ottaa ja kolahtaa, mutta näin on käynyt. Love Me Do -messuilla tämä kyseinen puku oli jatkuvasti menossa sovitukseen ja sai ihastunutta hipelöintiä osakseen, Muutenkin koko mallisto sai niin ihanan vastaanoton, niin mahtavaa palautetta, että nyt on oikeasti todella suuri kipinä lähteä suunnittelemaan uusia malleja ensi vuodelle!

Cersei - kuvaaja, muah Nina/Ninka, korut Ninka, malli Matilda/Modelpoint

Aurora -malliston juhlapukuja Relovessa

Lokakuun ajan Relovessa on Pop up -puolella Aurora -mallistoa esillä. Voit käydä sovittelemassa pukuja omaan tahtiin ja saat samantien ihanuuden mukaasi. Paikalla on paljon ihastuttaneen Carlan tummempisävyinen, kukkakuosinen sisar useammassa eri koossa, Charlottaa mustana, sinisenä ja petroolin värisenä, Claire löytyy myös petroolin sävyissä ja Cocoa saanemme paikalle mustana ja taskullisena ensi viikon loppupuolella.

Tulen itse olemaan paikalla myös edustamassa, kertomaan pukujen materiaaleista, huollosta ja yhdistettävyydestä muihin asusteisiin useampana päivänä. Samalla halutessasi voin katsoa sinulle varmasti oikean, vartalolle parhaimmin asettuvan koon. Sovittaminen kannattaa, sillä puvut, kuten muutkaan vaatteet, eivät näytä rekillä juuri miltään, vaan ne heräävät henkiin päästessään oikean ihmisen ylle.

Suunnittelijan tapaa Relovesta siis keskiviikkona 19.10. klo 14-18, 26.10. klo 14-18 ja lauantaina 29.10 12-16 välillä.

Muotia puistokävelyllä - kurkistus kulisseihin

Viime viikon torstaina vietetty Taiteiden yö sai ensimmäistä kertaa henkilökohtaisemman merkityksen, kun järjestimme Mechelininkadun puisto-osuudelle muotinäytöksen Revelations Couture -uniikkiluomuksilla ja uuden Aurora -valmispukumalliston puvuilla.

Säiden armoilla

Jännitin säätä niin paljon, etten uskaltanut katsoa ennusteita kuin vasta edellisenä iltana. Silloin näytti vielä epävakaiselta. Ei välttämättä tulisi vettä, mutta riski siihen olisi iso. Tähän oli onneksi varauduttu, sillä jemmassa oli isot, vaaleat morsiussateenvarjot jokaiselle mallille. Toki huonolla kelillä ihmisiä ei olisi tullut juurikaan paikalle, joten hieno tuuri kävi!

Sen sijaan rannan läheisyys ja Rauli -myrskyn ensimmäiset puuskat olivat koitua kohtaloksi. Saimme juuri levitettyä puolet ylellisen punaisesta matosta puistoon, ja joku ehti jo todeta, että tämähän sujuu mainiosti, kun tuuli tarttuikin mattoon kuin purjeeseen ja nosti sen ilmaan. Mielessäni vilahteli jo uutisotsikot, miten aiheuttaisimme Helsingin pahimman liikeonnettomuuden, kun kymmenen metriä messumattoa lennähtäisi keskelle yhtä kaupungin vilkkainta tieväylää ja vielä ruuhka-aikaan. Ompelimon tomera Ira keksi huutaa ohikulkevia lenkillä olevia naisia hätiin, matto saatiin takaisin maahan, eikä tarvinnut alkaa leikkiä Aladdinia lentävän mattonsa kanssa, Kiitos teille, jotka pysähdyitte avuksemme!

Tuuli tyyntyi - onneksi - siinä määrin, että paikalle kannetut kynttilälyhdyt pysyivät myöskin maan kamaralla. Kaikkia sydämiä emme kuitenkaan saaneet pidettyä liekeissä. Matalimmat tuuli päätti pitää sammuksissa ja siksi aiotusta kynttilämerestä jäi paikalle pelkät isommat lyhdyt. Hyvältä näyttivät nekin tuoden lämpöistä tunnelmaa ulkoilmaan.

Yhdessä suunnitellen, järjestäen ja hymyillen

Näytöstä oli suunniteltu ja järjestelty jo kuukausien ajan, siitä suurkiitos PR ja mediatoimisto D´Oron supertehokkaalle Sirkka Siiskoselle! Kun mukaan vielä saatiin Kampaamo Pesulan Mikko Helin tiimeineen ja hurmaava meikkitaitelija Timo Karvinen, tiesin, että jos sää ja muut olosuhteet ovat vain suosiolliset, lopputulos on timanttinen. Mikon kanssa suunniteltiin malleille yhteistä tunnelmaa kampausten puoleen, ja Timo puolestaan sai Revelationsin ytimestä kiinni parin kuvan ja käytännössä pikkupikku briiffauksen pohjalta. Timo meikkasi ammattilaiskäyttöön tarkoitetulla Beni Durrer -sarjalla, ja pitääpä kehaista pigmenttien pysyvyyttä. Olen tämän jo aiemminkin sanonut, mutta on ihana tehdä töitä ammattilaisten kanssa, kun kaikilla on niin vankka näkemys, luovuus ja osaaminen taustallaan!

Malleina oli toinen toistaan ihanampia naisia. Helena Lindgrenin johdolla puiston punaiselle matolle asteli Anna-Liisa Tilus, Yacine Samb, Heidi Kuivajärvi, Sonja Heinonen, Pilates-ammattilaiset Pia Kurkela ja Tea Wahlroos,  Iina Räsänen, Anni Pokkinen ja Zaida Hämäläinen. Suurkiitokset vielä teille, Fitting Roomin tytöille pukeutumisavuista ja Mikolle tiimeineen. Ilman teitä, tuomaanne iloa, positiivisuutta ja aurinkoisuutta ilta olisi ollut aivan toisenlainen. Tuntui, että oma sydän oli haljeta näytöksen aikana, niin onnellinen ja ihastunut olin jokaisesta, joka mahdollisti tämän unelman toteuttamisen.

Harmi, ettei solistimme Senni Räsäsen suloista lauluääntä juuri kuulu millään videopätkällä, sillä hän oli ihana! Nyt musiikillisesti mukana oli hieman jazzahtavia pehmeitä sointuja, mutta Sennillä on myös upeaa omaa musaa. Kannattaa käydä katsastamassa tämä samettiääninen neitokainen. Veikkaan, että häntä kuullaan varmasti myöhemminkin. Sennillä oli muuten yllään Revelations Couturen Eva- puku, jonka korsetti sai laulajan vyötärön näyttämään huikaisevan kapealta.

Senni näkyy vain utuisena taustalla, harmi! Kuva Jani Nordqvist photography

Onnen tunteita

Useimmiten olen itse näytöksissä myös pukemassa, nyt sain nauttia seuraamalla näytöksen alusta loppuun katsojan paikalta. Väkeä oli tullut enemmän kuin olin arvannutkaan, ja lisää tuli koko näytöksen ajan. Ihmiset availivat ikkunoitaan ja jopa kolmanteen kerrokseen asti näkyi olevan omien ikkunoiden muodinystäviä.

Aurora -valmispukumalliston Carla. Kuva Jani Nordqvist Photography

Revelations Couturen uusi Inara-puku ihastutti. Kuva Jani Nordqvist Photography

Suunnittelijalle on aina jännittävää ja myös äärimmäisen palkitsevaa nähdä, kuinka yleisö reagoi omiin luomuksiin. Yleensä suomalainen yleisö on hitaasti lämpeävää, mutta Helena Lindgrenin avatessa näytökset, hän otti väkijoukon heti otteeseensa. Jokainen puku, jokainen malli sai raikuvat aplodit. Oli mahtavaa katsella toki miten hienosti puvut liikkuivat liikkeessä, miten kauniisti jokainen malli niitä kantoi, mutta myös millaista ihastusta yleisön silmissä näki. Olin niin liikuttunut, että suorastaan sai nieleskellä kyyneleitä tasaisin välein.

Aurora -valmispukumalliston Coralie matkalla kohti punaista mattoa. Kuva Jani Nordqvist Photography

Helena Lindgren Muse-puvussaan johtamassa finaalia. Kuva Jani Nordqvist Photography

On tämä kyllä hullua. Ensin painetaan armottomassa stressipuristuksessa viikkokausia ja kun palapelin palaset loksahtavat kohdalleen, tilalle vyöryy hallitsemattoman voimakkaita onnen ja ilon tunteita. Nämä ovat juuri niitä hetkiä, jotka tekevät pitkät työillat, yötkin kestettäviksi. Nyt olen vain onnenmykkyränä, mieli täynnä kiitollisuutta ja lämmintä fiilistä, valmiina käymään seuraaviin haasteisiin kiinni.

Vaikka minä alankin valmistautumaan ensi viikon koitoksiin, arvannen, että haluat nähdä enemmän kuvia ja tunnelmia puistomuotinäytöksestä. Paikalla oli useampi toimittaja, joten tässä muutama linkki: Häät -lehden artikkeli, Naiselo +45 otti myös ihanan videoklipin näytöksen finaalista. Ensi vuonna uudestaan!

Malliston lehdistöjulkistus ja 28.5. muotinäytös

Kulunut viikko on ollut normaalia vauhdikkaampi. On pitänyt muistaa noi sata ja yksi pientä asiaa hoidettavaksi, tulostin on saanut laulaa (yllättäväst Star Warsin Imperial Marchin alun tapaan. Pipodisko ottaa tästä joka kerran kopin ja loput voitkin arvata.) ja olen juossut pääjalkaisena paikasta toiseen.

Perjantaina uusi, kovasti jo ennakkoon hehkuteltu, omaa nimeäni kantava Aurora -valmispukumallisto nyt vihdoin sai päivänvaloa osakseen, kun se esiteltiin lehdistölle. Floramoren Tanja ja Maarit laittoivat meille showroomin ihanaksi upeilla kukka-asetelmilla ja M & J Caketeria Runeberginkadulta pitivät nälän loitolla mahtavalla ciabattakeolla ja makeilla leivonnaisilla. Mainostavat heiltä saatavan Töölön parasta kahvia ja ainakin ompelimon kahvinjuojat ovat peukuttaneet tätä tummaa kofeiinijuomaa useampaan kertaan. Malliston pukuja yllään esitteli ihana Zaida.

Toimittajia kävi huikea määrä päivän aikana ja sai puhuttua itsensä aivan näännyksiin, kertoa materiaaleista, suunnittelun kulmakivistä ja linjoista, suunnittelijan työstä ja elämän kiemuroista. Lupaan vinkata sitten, mihin lehtiin juttua on tulossa. Viimeisenä paikalla kävi Häät- lehden päätoimittaja Sari ja oli ihanan rentoa, kun loppua kohden oli tutumpi ihminen ja saattoi vähän jo relatakin. Vaikka illalla väsyttikin, olo oli ihana.

Prosessi on ollut pitkä, välillä olen hirmuisen inspiksen kourissa vääntänyt yömyöhällä malleja ja pukujen koevedoksia, toisena päivänä olen itkenyt väsymyksestä ja sitten taas on painettu menemään. Malliston työstö on aloitettu viime vuoden elokuussa ja nyt työn hedelmistä voi nauttia. Onnellisena katselin lehdistöpäivänä pukuja Zaidan yllä, toimittajien innostusta ja ihastelua ja kihersin sisäisesti. Voin ihan rehellisesti sanoa olevani ylpeä äiti katsoessani aikaansaannoksiani. Yksin en olisi tähän kyennyt. Moni on ollut apuna ja tukena, ja teitä haluan kiittää koko sydämestäni!

On vaikea muutamalla lauseella edes tuoda ilmi, miten äärimmäisen onnellinen ja kiitollinen olen siitä, että nyt ollaan tässä pisteessä. Valmispukumalliston ajatus, sen siemen, on elänyt päässäni jo kohta kuusi vuotta, mutta elämä on heittänyt niin paljon mutkia tien varrelle, ettei sen toteuttamiseen ole ollut aikaa, saati resursseja. Jos olet lukenut blogia pidempään, tiedät, ettei elämä ole kohdellut kovin silkkihansikkain takavuosina. Kun vihdoin viime syksyllä sain planeetat asettumaan sillä tavoin, että todella, ihan konkreettisesti pääsin työstämään mallistoa, olen ollut kenties maailman onnellisin pieni otus. Pitkän aikavälin unelma on saatu toteutettua ja tästä se vasta alkaakin.

Malliston kulmakivet

Unelmasta on helppo puhua, mutta Aurora -mallisto ei ole pelkästään vain omaa unelmaani, jotain ihanaa visiota, jonka olen halunnut toteuttaa. Havaitsin, että Revelationsin nimiin alkoi syntyä yhä useampia huomattavasti kaupallisempia ja selkeälinjaisempia pukuja, ja suunta alkoi häiritä. Haluan pitää Revelations Couturen puolena, jonka kanssa saan revitellä ja hullutella, kapinoidakin. Sen sijaan Aurora -mallisto antaa minulle tilaa kaupallisemman puolen suunnittelijana.

Aiemmassa kuvassa Zaidan yllä sama Claire - pistaasinvärisenä. Kuva byMikaelas, meikki Studio Tiina Lamberg, kampaus Marjo/ Muotokampaamo ja kukat Floramore

Kaikki mallit ovat ajattomia, selkeän skandinaavisia puhtaine linjoineen, mutta pitävät sisällään upean naisellisen ja ripauksen vintagetunnelmaa. Toiveeni on, että Aurora- malliston puku voisi olla käyttäjälleen se varma luottovaate, jonka voisi kerta toisensa jälkeen nostaa henkarilta ylleen, asustaa sen kenties hieman toisella tapaa, ja mennä mihin hyvänsä juhlaan tai tilaisuuteen. Aina tyylikkäänä, aina istuvassa ja parhaita puolia korostavassa vaatteessa. Sen vuoksi värivaihtoehtojakin on useampia. Jokaisella meillä on omat palettimme ja sävyt ovat valittu tuomaan skandinaavista väritystä kauniisti esiin.

Linjojen ja värien lisäksi materiaalien tuntu on minusta äärimmäisen tärkeä. Vaate voi olla päällisin puolin aivan ihana, mutta jos siihen koskiessa suupielet nousevat inhosta kuprulle, sitä ei varmasti laita päälleen  - ainakaan toistamiseen. Niinpä valtaosassa Aurora-malleista miehustan vuori on iholle miellyttävää, 100% puuvillasatiinia, joka tuntuu mukavalta ja miellyttävältä vaikka ulkona olisi 30 astetta hellettä tai vaikkapa pieni pakkanen. Ei hiostumista, sähköistymistä tai ihoa vasten liimautumista. Muutoin pukujen materiaalit ovat kauniisti laskeutuvaa kreppiä, sorsettia ja sifonkia ripauksella pitsiä.

Charlotta shamppanja/norsunluu -värityksellä. Kuva byMikaelas, meikki Studio Tiina Lamberg, kampaus Marjo/ Muotokampaamo ja kukat Floramore

Helppous ja rentous on muutenkin avainsana. Paksuja tukirakenteita tai -luita ei ole. Asut ovat helposti puettavia, mukavia ja keveitä päällä.  Ne ovat helposti huollettavia - halutessaan voi vaikka pujauttaa mekon pesukoneeseen.

Kuvia annan vasta ripotellen. Ensi viikon alusta saa loputkin kulissien takaiset asiat kuosiin ja voin julkaista kuvia. Olisipa jo maanantai!

Aurora- mallisto catwalkilla ensi viikonloppuna

Riihimäellä järjestetään nyt jo toista kertaa Lasia ja muotia - tapahtuma, jossa on sekä Revelations Couturen että uuden malliston puvut mukana. Yhteisnäytöksessä Jukka Rintalan ja Gantin kanssa ihanat mallit pääsevät ulkoiluttamaan pukuja ensimmäistä kertaa. Arvaa vaan, olenko jo pakahtua odotuksesta!

Paikalle laitetaan myös pienet pop up-shopit, jolloin voi tulla lähemmin tutustumaan pukuihin - ja toki suunnittelijaankin. Minä en pure, puhun vain paljon! Paikalla on tapahtuman nimen mukaisesti myös monta käsityöalan osaajaa kenkäsuunnittelijasta lasinpuhaltajiin.

Viime vuonna salonkimuotinäytös tuntui ihanan lämminhenkiseltä ja intiimiltä. Itselleni jäi hurjan hyvät fiilikset ja muistot, uskon vakaasti, että samaan tunnelmaan ylletään tänäkin keväänä. Nähtäisiinkö siellä?

Iltalehden kuvauksissa Sofin kanssa

"Iltalehdestä voidaan olla yhteyksissä", Sofi Oksanen mainitsee, kun sovitan hänelle valkoista jakkupukua. Kirjailijatar on lähdössä Frankfurtin kirjamessuille edustamaan Suomea tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa, ja tilaisuus vaatii ehdottomasti uuden asun. Juttelemme edustushommien kiemuroista, fiilistelemme valmistuvaa uutta pukua, ja modisti Hannu Viitala sovittaa siivekästä päähinettä Sofin värikkääseen tukkaan.

pic @Toni Härkönen

Minulla on kiire saada puku valmiiksi. Ensimmäiset promokuvaukset pidetään reilusti ennen matkaanlähtöä, ja tästä deadlinesta ei voi myöhästyä. Vähän sama kuin sanoisi morsiamelle, että puvun saisi pari päivää häiden jälkeen. Jo maalaisjärki sanoo, että se ei ole vaihtoehto. Arvaatko jo? Yötöitä pukkaa.

Hiuksissa Hannu Viitalan "Sininen Lintu", Pic @Toni Härkönen

Pukuun valittu kreppi ei toiminut aivan suunnitelmien mukaan, ja niin kiikutin kirjailijattarelle jakkupuvun, johon en ollut aivan 100% tyytyväinen. Jakun takaosan helma ei laskeutunut mieleni mukaan, ja sovimme, että haen sen heti kuvausten jälkeen, ja fiksaan sen kuntoon. Harmitti ja ärsytti samaan aikaan. Onneksi varsinaiseen edustustilanteeseen olisi vielä vähän aikaa.

Iltalehden studiolla

Varoituksen mukaan pyyntö kuvauksiin tuli, ja kalenteri näytti mukavasti vihreää. Jees, pääsen mukaan! Ennakolta oli tiedossa, että Iltalehti oli tekemässä ison jutun niin Sofin lähdöstä Frankfurtiin edustamaan kuin meistä taustalla häärivistä osaajista; tyylitiimistä. Monesti ihmisillä on julkisuudessa toinen toistaan upeampia asuja ja asusteita, mutta tekijöistä on vähän tietoa. Suuret kiitokset vielä Sofillekin tätä kautta, että hän halusi nostaa kotimaisia osaajia esiin!

Hannu Viitala, Minna Maltio, Katariina Guthwert, Sofi Oksanen ja allekirjoittanut.

Oli myös äärimmäisen mukava tutustua muihin tekijöihin Sofin tyylin takana; koru- ja asustesuunnittelija Katariina Guthwertiin ja Purplen mestarikampaajaan Minna Maltioon. Hupaisaa oli, kun olemme kaikki tottuneet tekemään itse töitä kulissien takana, niin valokeila tuntuikin kumman jännittävältä. Juttelimme hyvällä fiiliksellä ja nauru oli herkässä, kun saimme kuhista keskenämme. Annas olla, kun piti asettua taustakankaan eteen, asettua asentoon ja hymyillä kameralle. Taisimme olla kuin ajovaloihin jääneitä jäniksiä kaikki tyyni.

Taustatiimi seuraa sivusta

Iltalehden kuvaaja Inka Näveri keskittyneenä

Sofi sen sijaan on niin tottunut olemaan kameran edessä, että ihastuneena seurasin vierestä, miten luontevasti linssin edessä voi ollakaan. Valkoisen edustuspuvun lisäksi kuvattiin jo aiemmin suunnittelemani punamusta cocktail-tyyppinen pitsimekko. Taustaksi voi muuten sanoa, että minulla iski hulluus sen kanssa, ja kohdistin kaikki saumat ja kuviot. Toisin sanoen, näkyviä saumoja pitsistä saa suurennuslasilla hakea. 

Kuvausten lisäksi toimittaja Aino Kangaspuro haastatteli meitä kaikkia vuorollaan. Minulla on ollut vuosien takaa huonoja kokemuksia siitä, että toimittaja on väännellyt sanani aivan päin mäntyjä, ja yleensä olen aina pyytänyt artikkelit tarkistuslukuun ennen julkaisua. Tällä kertaa se jäi tekemättä, ja apua, miten jännitin, mitä osuudessani lukisi. Huoli oli onneksi turha, en ollut päästellyt sammakoita, eikä minua oltu käsitetty väärin. Kyllä ammattilaisen vain tunnistaa kynästään! Iltalehden juttuun ja hienoon kuvausvideoon voi tutustua tästä, ja itse edustuspuoleen Hesarin artikkelista.

Fredrika Runeberg Katariina Guthwertin mitalissa

Kauniisti aaltoilevasta pyrstöstä ei ole harmittavasti muita kuvia

Entäpä sitten se valkoinen jakku? Muutin siitä vähän rakenteita ja voila! Helma laskeutui juuri siten, kuten sen olin suunnitellut ja halunnutkin. Hymyä ei tarvinnut lainkaan pakottaa, se pyrki väkisinkin tyytyväisenä esiin.

Tapahtumarikas viikko pitsipukujen ympäröimänä

Huh, onpa ollut tapahtumarikas viikko! Aivan ensimmäiseksi käytän mahdollisuuden onnitella Sofi Oksasta unkarilaisen kirjallisuuspalkinnon saamisesta. Kanaemona täällä hymyilen leveästi, iloitsen toisen menestyksestä - ja toki siitä, että kirjailijattarella näkyi yllään suunnittelemani pitsimekko. Heräsiin tähän mahtavaan uutiseen avatessani perjantaiaamuna koneen ja havaitessani tarkkasilmäisen Mirjamin heittäneen minulle linkkiä aiheeseen. 

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288681224245.html

Todistus käsiin

Aloitin kaksi ja puoli vuotta sitten koulutuksen oppisopimuskoulutuksena omassa yrityksessäni. Kuulen jo epäluulon hiipivän tälle puolelle ruutua. Voiko noin tehdä? Voi, ja se on aika yleinen käytäntö, kun yrittäjä haluaa kouluttautua pidemmälle, mutta ei voi vain pistää kauppaa kiinni ja mennä istumaan koulun penkille.

Nyt on käsissä tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. Valtaosin käsityöllinen ala vie urhan therkästi mukanaan haahuilemaan, moni polku kiinnostaa ja riskinä on se, että pakka leviää liian moneen suuntaan. Voin rehellisesti kehua koulutuksesta saaneeni monta ihan konkreettista työvälinettä, työajatukset potkaistua kerta heitolla laatikon ulkopuolelle, ja sitä kautta luotsattua töitäkin aivan toisella tapaa eteenpäin. En olisi ikinä uskonut, että voisin joskus alkaa pitää myös mindmapeista ja analyysilaskelmista. On aikoihin eletty!

Toukokuisen pitsipuvun kurkistukset

 

Miljoona neulaa. Tarkka homma saada kaikki laskokset paikalleen

Parin viikon takaisista häistä kirsikankukkineen ja jäätelönhimoa aiheuttaneen vaaleanpunaisesta kirjoittelinkin, mutta juttu paisui niin pitkäksi, etten halunnut laittaa aivan kaikkea samaan. Lupasi taannoin kertovani ja näyttäväni enemmän myös työtä valmiiden pukujen takaa. Tässä siis pieni kurkistus työkuviin, ja miten kyseinen puku lähti kasautumaan.

Olkapään pitsikoristetta sovitetaan paikalleen, reunapitsi puuttuu vielä

Pitsin kanssa olkakoriste - nyt alkaa näyttää oikealta!

Yksityiskohta miehustasta.