Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain sinistä - ja jotain käytettyä

Olen jo moneen kertaan maininnut Jotain käytettyä pop up shopin täällä blogin puolella. Jyväskylän häämessuilla olin siis koko viikonlopun auttamassa morsiamia löytämään itselleen oman hääpuvun huomattavasti mukavammalla hinnalla kuin liikkeestä, ja huomattavasti turvallisemmin kuin netistä tilaamalla.

Pop upissa pääset hipeltämään, saamaan kunnon kuvan puvusta, sen materiaaleista ja leikkauksista, ja tietenkin myös koettamaan sitä yllesi. Puvun mittasuhteet ovat nimittäin aikamoisen tärkeä juttu, ja väärä leikkaus voi tehdä siluetista kömpelön, jopa tasapaksun näköisen. Eikä siinä vielä kaikki. Tiskin takana, sovituskopeissa auttamassa on useamman eri hääliikkeen työntekijöitä, jotka oikeasti tietävät puvuista käytännössä kaiken, ja niinpä saat todella asiantuntevat kommentit puvusta ja arviot sen mahdollisille korjauksille. Toki tuunausideoitakin on käyty monen kanssa läpi. (Tämähän alkaa kuulostaa uhkaavasti ostostv:ltä.)

Jotain käytettyjä pukuja myös Loihtimon hius- ja meikkinäytöksessä. Jyväskylän häämessut/ Emmi Virtanen/Valokuvaaja Iida Liimatainen. 

Siinä, missä liikkeessä moni morsian jää vielä miettimään, nukutaan yön tai toisenkin yli päätöstä tehtäessä, Jotain käytetyissä päätökset tehdään lähes välittömästi. Pukuja ei suoranaisesti varata, mutta voidaan ottaa puhelinnumero, ja kun joku toinen olisi pukua hinkumassa, tulee soittoa perään ja sillä sekunnilla voi vielä päättää onko puku oma vai saako toinen sen itselleen. Ei vain ole mitään varmuutta siitä, tuleeko soitto heti perään vai ehtiikö kiertää messuja vielä parisen tuntia.

Nämäkin saivat sisälleen uuden, upean kantajan

Jyväskylässä parhaimmillaan kävi niin, että eräälläkin morsiolla iski epävarmuus täydellisen puvun kohdalla, hän pyysi ottamaan numeronsa ja jäävänsä vielä hetkeksi miettimään. Niinpä heti astuttuamme sovituskopista, vieressä odottanut hihkaisi innoissaan, onko tuo ihanuus vielä vapaana ja saako sitä sovittaa. Riski siitä, että unelmapuku olisi mennyt sivu suun, oli liian kova, ja niinpä se lähti ensimmäisen sovittajansa matkaan. Nopeat syövät hitaat.

Kenties viikonlopun ihastelluin ja kilpailluin puku. Jyväskylän häämessut/ Emmi Virtanen/Valokuvaaja Iida Liimatainen.

Nytkin mukana oli aivan uskomattoman kauniita Pronoviaksen aitopitsisiä pukuja, jotka liikkeestä maksaisivat reilusti nelinumeroisen summan, ja usko pois, se ensimmäinen numero ei olisi ykkönen. Vaikken ole mikään äärivihreä, ilahduttaa silti se, että kauniit puvut eivät jää vain kaappeihin nuhrautumaan, vaan ne saavat uuden elämän, uuden tarinan, ja tekevät vielä yhden (kenties jopa kolmannenkin?) morsion onnelliseksi. Juhlat pysyvät budjetissa, ja käytetyn hääpuvun ostaja saa enemmän pelirahaa vaikkapa sormuksen, häämatkan tai juhlapaikan järjestelyihin käytettäväksi.

Huumorin kukkia

Iloinen ja vauhdikas kuhina pysyivät yllä koko viikonlopun, ja se näkyi myös niin puheissa kuin ilmapiirissäkin. Eräs asiakas ehdotti, että osaston viereen olisi syytä pystyttää sisar(veli?)osasto, josta voisi bongata ne käytetyt miehet, ja valita sieltä itselleen sopivan ehdokkaan. Ei huono idea! Vielä käytössä oleville sulhasille olisi hauska kehittää "hyvä löytö!" rintanapit, sen verran moni herrasmies kustansi tulevalle puolisolleen niin pukua kuin kenkääkin.

Jottei huumori jäisi aivan tähänkään, havaitsin sunnuntai-iltana, kotona vaatteita vaihtaessani, että joku vääräleukainen henkilökunnan väestä oli liimannut selkääni paljon puhuvan tarran. Siltä kyllä kieltämättä siinä vaiheessa tuntuikin - Joltain käytetyltä. :D

Ei vain pelkkiä pukuja.

Kaikki tiet johtavat Tampereelle

Loppukaneetiksi sanottakoon, että seuraavan kerran mahdollisuus päästä tekemään hääpukulöytöjä on ensi viikonloppuna Tampereen häämessuilla 8.-9-2. Olen kuullut villiä huhua siitä, että tulossa olisi aivan hurja määrä pukuja kakkoskerroksen osastolle. Niin hurja määrä, että allekirjoittaneenkin pitää tulla auttamaan sovituksissa lauantaiaamusta. Nähdään siellä tai tule tervehtimään meitä Revelationsin omalle osastolle!