Fiftarihenkisen lyhythelmaisen puvun hääkuvissa

Napataanpa tähän väliin vähän lyhyempiä helmoja. Ihan minimittaa ei sentään ole luvassa, vaan kuten otsikkokin lupailee, fiftarihenkisyydessä pysytään. En ole näemmä muistanut lainkaan laittaa kurkistuskuvia suunnitteluun ja valmistukseen, joten eiköhän kaivella ihan pohjamutia myöten nämäkin häät! Joskus kannattaa kaivella vanhoja luonnoksiaan - sinne oli jäänyt tämäkin, kuvien kera valmiiksi pistetty juttu. Oho. Hupsista heijaa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Kohtasimme Annan kanssa Tampereen häämessuilla ja aivan välittömästi pääsimme samalla aaltopituudelle, juttelimme pitkään, fiilistelimme ideoilla ja harmiteltiin sitä, miten hankala on löytää lyhyempiä pukuja. Jokin aika messujen jälkeen Anna soitteli ja sitten jatkoimme fiilistelyä puvun kanssa vielä lisää liikkeen puolella.

Tulossa oli fiftarityyliset häät rennolla tunnelmalla. Räväkkä Anna nappasi kyllä välittömästi paikan lempimorsianteni joukossa. Materiaaliksi valikoitui kevyt tafti light ivoryn sävyissä ja herkkä pitsi. Grafiitin harmaa kuului häiden teemaväreihin, joten sitä oli saatava mukaan. Vyö on aina varma valinta ja sopivan näyttävä rusetti kruunaisi koko hoidon. Taskut olivat alusta saakka se juttu, joka ehdottomasti pitäisi olla mukana. Täytyyhän nyt tunneihmisillä olla hyvä paikka, jonne se nenäliina piilotetaan!

Samuli sai myös osansa liivin ja rusetin muodossa. Bestmaneja ei myöskään unohdettu, vaan kaksi herraa saivat myös rusetin ja kolmas kravatin samaa teemanmukaista grafiitinharmaata. Koska en olisi minä, jos en hifistelisi, etsin liivin sävyyn juuri sopivat harmaansävyjä heijastelevat napit, jotta sulhasenkin häälook olisi viimeistelty.

Yleensä häihin kuuluu jokin mönkäänmeno tai mutka. Nyt se tapahtui ennen häitä, kun Anna loukkasi jalkansa ja soviteltiin hetken verran kipsissä olevan jalan kanssa. Voi, miten kurjaa! Kun liikkuva ihminen pistetään kirjaimellisesti kipsiin, eikä pääse tavalliseen tapaan touhuamaan, melkein arvaa miten siinä käy. Onneksi leikkaan aina pukuihin reilut saumavarat, joten tästä päästiin säikähdykseltä, eikä pukua tarvinnut muuttaa tai tehdä kikkakolmosia mallin kustannuksella. Puku nimittäin istuu kuin hansikas! Ainoa suunnitelma, joka piti muuttaa, olivat kengät. Kipeä nilkka ei vielä jaksanut koko iltaa suunnitelluissa kengissä, joten varanumero piti keksiä matalammalla korolla.

Suunnittelija oli onnellinen otus, kun mailiin kilahti hääkuvia, ja pääsen muillekin näyttämään näiden huipputyyppien hääkuvia.