Säätöjä Love Me Do-messuilla

Olen juossut niin tuulispäänä koko viikonlopun, ettei minulla ole yhtä ainoatakaan kuvaa Love Me Do -messuilta. En myöskään ehtinyt käydä kuikkimassa muita näytteilleasettajia oikeastaan yhtään. Täysin kirjallinen seikkailu siis.

Meillä jäi ajanpuutteen vuoksi perjantai-iltana osasto vielä vähän vaiheeseen ja minun piti aamusta tuoda paikalle vielä pari rekkiä ja muuta tarpeellista tavaraa. Klassisesti herätyskello jätti piipittämättä ja uinailin armotta pommiin. Hieman jälkeen kymmenen havahduin siihen, että on kumman valoisaa ja seuraavassa sekunnin murto-osassa tajusin, että kaikki ei ole kunnossa. Pikapyrähdys sängystä, supervauhdikas hampaiden pesu ja itkun pidättelyä. Aaapuaaa!

Selvä. Meikkipussi kassiin, maalaan naaman vasta messupaikan vessassa, mutta nyt on lähdettävä. Kirjaimellisesti tukka tyynyn muotoilemana, ilman minkäänlaatuisen harjan tai kamman kosketusta syöksyin ulos. Jaa, autosta kaikki ikkunat jäässä. Okei, hengitä, älä panikoi ja raavi ne pahuksen ikkunat puhtaaksi. Autoon, ja matkan varrella on vielä menovesi loppumassa. Ei siinä sitten mitään. Kurvaus lähimmälle bensa-asemalle ja vakuuttelua itselle, että näin homma nyt vaan menee, eikä panikoimalla saa mitään aikaiseksi, eikä kaatunutta maitoa kannata itkeä. Zen ja häämessut.

Rekit saatiin lopulta osastolle ja luotettava tiimini sai kasattua osaston loppuun siihen mennessä, kun messut olivat olleet jo vähän aikaa avoinna. Sain hetken verran vetää henkeä ja naamioida nassuni ihmisolennon kuosiin naistenhuoneen puolella. Huh.

Mahtavan hiuskoristeen loihti Floramore

Tositarkoituksella Aurora Collectionin kanssa

Valmispukumallisto pääsi lokakuun Love Me Do -messuilla ensimmäistä kertaa tosi toimiin kunnon esittelyn ja sovitusmahdollisuuksien kanssa. Nyt puolet messuajasta juoksin sovituskopissa monen morsiamen kanssa, jotka halusivat päästä kokeilemaan rennompaa ja kevyempää hääpukuvaihtoehtoa. Koin ihan suunnatonta myötäiloa monen kanssa siitä, miten kauniisti puvut asettuivat, miten hyvin ne istuivat monelle erityyppiselle ihmiselle, eri vartaloille ja persoonille. Nyt täytyy olla hitusen epäsuomalainen ja sanoa olevansa ylpeä itsestään ja omasta työstään. Nyt sen viimeistään näkee, että kyllä, hyvää työtä on tullut tehtyä!

Carla jatkaa suursuosiotaan, eikä ihme!

Ihanan moni löysikin Aurora -mallistosta viikonloppuna sen oikean, oman hääpukunsa. Ihana auttaa löytämään se omaan persoonaan ja juhlaan sopiva vaate! Tällä hyvänmielen energialla ratsastan pitkälle kevääseen! Jollet päässyt messuille ja hinkuisit saada sormesi kiinni malliston pukuihin, jatkamme uuden liikkeen kunniaksi -15% messutarjousta helmikuun loppuun asti Fitting Roomilla.

Uusia tilauksia Aurora Collectionin puvuista otetaan vastaan huhtikuun loppuun asti ja seuraavan kerran syksylle, sillä ompelimo on kesäkauden korviaan myöten hääpukujen muutostöissä. Muutenkin, jos mielii allekirjoittaneelta pukua, otan mittatilaustöitä vastaan vasta kesälle 2018.

Vuoden Hääpukusuunnittelija 2016 edustaa

Vuoden Hääpukusuunnittelijana olin edustamassa messuilla lauantaina parin onnellisen privaattineuvonnassa hääpukujen suhteen. Mukana oli myös Love Me Do -messujen uudet hääreportteri-bloggaajat, jotka olivat varsin into pinkeänä mukana. Never Say Never -blogin Susanna oli jonkin aikaa huolissaan tuntuiko tunkeilevalta, kun he innostuneena kommentoivat myös omia näkemyksiään. Voi, ei huolta! Monesti suunnittelupalavereissa on kaasoja ja äitejä mukana, joilla on yleensä aina omat mielipiteensä. Ei siis mitään uutta auringon alla, ei ainakaan sellaista, mihin en olisi osannut jo aiemmin suhtautua.

Oli mukava päästä näyttämään myös, mitä suunnittelutyö on ihan oikeasti. Tämä ei ole hommaa, jossa vain luodaan oman pään mukainen luonnos, vaan todella kuunnellaan asiakasta ja tämän tarpeita ja toiveita. Ainakin minun edustamani asiakaslähtöinen suunnittelu on juuri tätä - pujotellaan toisen ihmisen nahkoihin ja annetaan sen ohjata suunnittelua. Minulle jäi tapaamisista sellainen olo, että kaikki saivat niistä paljon irti!

Sunnuntaina olin tapaamassa hääbloggaajia ja söimme yhdessä lounasta, jonka KP-catering oli loihtinut. Ihanan rentoa jutustelua ja hyvää ruokaa, kiitos teille kaikille! Minun piti tuoda bloggaajille kutsut Fitting Roomille 8.2. Morsianten iltaan, mutta edellispäivän kompastelu pommiin nukkumisen kanssa ei riittänyt. Tulostimeni nimittäin ilmoitti, ettei se halua tehdä enää yhteistyötä, joten jouduin hätäisen suullisesti selvittämään, mikä on homman nimi. Toivottavasti edes osalle porukasta jäi tapahtuma mieleen! Morsianten illasta enemmän seuraavassa postauksessa.

Kiitos Love Me Do ja kaikki ihanat kävijät! Hyvillä fiiliksillä siirryn takaisin piirustuspöydän ääreen. Nähdään näillä samoilla messuilla taas ensi lokakuussa!

Ensin hetkeksi jalat sohvalle ja elpymiseen teetä ja marjajäädykettä