Voi juku! Tällä viikolla pääsin testaamaan uutta aarrettani, eli Hotfix -applikaattoria. Kyseessä on siis vempele, jolla kiinnitetään strasseja. Hotfix -strassien pohjassa on valmiina liima, joka kuumennetaan kyseisen vimpaimen avulla. Sitten vain strassi valikoituun kohtaan ja toimenpide toistetaan muutama sata kertaa, lopputuloksena ihanaa kimallusta. Nopeaa ja siistiä, kuumennettu liima myös pitää paremmin kuin aiemmin käyttämäni metodit. (Siis tavallinen strassiliima ja sähläys, "metodi" on ehkä sanana liian jännittävä tähän...) Olen ehtinyt kiinnitellä jo melkein tuhat blingiä kahteen mahtipontiseen projektiin, huh. Aurora on vaikuttanut vähän huvittuneelta mun strassifestarien takia, mutta sietäisi varoa. Jonain aamuna strassaan koko ateljeen seiniä myöten hullunkiilto silmissä.
Tällä viikolla lähti yhden mahtavan morsiamen mukaan myös tämä puku, josta olen jossain aikaisemmassa päivityksessä ehtinyt jo mainita. Tai muutamassakin. Olen ollut innoissani.
 |
| Pehmeitä sävyjä ja seitinohutta huntutylliä |
Asiakkaalle suunnitellussa uniikissa morsiuspuvussa on luunsävyistä silkkiä, ranskalaista pitsiä ja pehmeää huntutylliä. Morsian, eli Anna, toivoi pukuunsa muutamia elementtejä (kupillinen yläosa, vyö, hieman peittävyyttä olkapäille) ja niiden pohjalta suunnittelin hänelle malleja, joista hän valitsi tämän puvun.
Helmassa on runsaasti kevyttä tylliä, mutta se on silti kapeahkon a-linjainen ja kauniisti laskeutuva pienine laahuksineen. Olalle rakensin näyttävän koristeen puvun silkistä, tyllistä ja pitsistä, onpa mukana hieman vintage-tyylistä koristenauhaakin. Kun sävymaailma on utuisen puuterinen, on elementtien yhdisteleminen helppoa ilman että lopputuloksesta tulee sillisalaattimainen.
 |
| Morsian rakasti tätä ja niin minäkin. Voinko tehdä lisää? |
Ompelin puvun pitsiosat käsin, jotta sain pieneen hihakkeeseen kauniin muodon ilman häiritsevää olkasaumaa. Anna ihastui Solstissin pitsiin ensisilmäyksellä, kuvio ei ole perinteisen kukkamainen vaan orgaaninen ja jopa hieman hämähäkinseitin oloinen. Myös pitsin sävy oli nappiosuma silkin rinnalla, molemmat materiaalit korostavat kauniisti toisiaan.
Annan kiitoksen ja lämpimän halauksen (yhyy, liikutun aina tällaisesta) myötä puku lähti kohti Turkua ja hääjuhlaa. Toivottavasti saan vielä kuvia teille näytettäväksi koko hääeleganssista, johon kuului ainakin upeat viininpunaiset korkokengät ja pieni vintagelaukku. Tämä puku jää varmasti mieleeni pitkäksi aikaa, morsiamen kanssa olimme samalla aaltopituudella alusta saakka ja tyylillisesti nautin tämänsuuntaisista suunnittelutöistä. Kiitos vielä kerran, Anna!
Tällä viikolla saatoin valmiiksi myös tämän ikuisuusprojektini. Hieman rokokoo-henkinen silkkikorsetti sai lantiolleen laskostusta ja hieman sävyyn sopivaa koristenauhaa. Siluetista tuli varsin herkullinen, ja nyt mietinkin millaisen hameen suunnittelisin sen alaosaksi. Alunperin kaavailin jotain hieman muhkeampaa, mutta nyt kun näen yläosan valmiina, tuntuu sen yhdistäminen johonkin liian massiiviseen melkein rikolliselta. Haaveissani siintää myös täydellinen, hyvin hento vaaleanpunertava kangas. Liekö tämän puvun hame siis se seuraava ikuisuusprojekti? Äh. Ojasta allikkoon.
 |
| Rokokoo-peplum? Anna mun kaikki kestää |
Olen myös ehtinyt työskennellä yhden ivory-mustan hääpuvun kimpussa, mutta siitä ei ole vielä kuvia, kun kamera vilkutti tyhjää akkua töissä. Ehkä seuraavassa blogauksessa siis. Nyt menen syömään Kismetiä sunnuntain kunniaksi, ensi viikolla uudet kujeet. Tsau!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro, millaisia ajatuksia, ideoita tai mielipiteitä mieleesi nousi?